Kaikki yhteisöllisiä työkaluja tehokkaasti hyödyntävät yritykset, kuten IBM, Cisco, Dell, Intel jne. puhuvat kokeilemisen tärkeydestä. Kun tehdään uutta, kukaan ei voi etukäteen täsmälleen ennustaa, mikä toimii ja mikä ei. Juuri siksi pitääkin kokeilla - ja samalla rakentaa malli, jonka avulla voidaan kokeilla nopeasti ja systemaattisesti.
Kokeileminen tarkoittaa pieniä pilotteja, joissa oikeista ja taustaltaan erilaisista käyttäjistä muodstutuva pilottiryhmä kokeilee ratkaisua ensin ja antaa siitä palautetta. Kun ratkaisua on muokattu palautteen mukaan, sitä levitetään muille käyttäjille - mieluiten tarinoiden ja tukikäyttäjien avulla. Pilotti ei siis tarkoita koko yritykselle kerralla käyttöön tuotavaa, pienen erikoisryhmän pitkään suunnittelemaa ratkaisua, jota kaikki sitten ns. kokeilevat muutamien kuukausien ajan - jos kokeilevat.
Kokeileminen ei tarkoita satunnaista sinne tänne ryntäilyä ja johtajan "viikon suosikkityökalun" tuomista käyttöön kaikille. Kokeileminen on systemaattista: siinä testataan erilaisia käyttötapoja, kerätään mahdollisimman laajaa käyttäjäryhmää edustavien osallistujien kommentteja ja seurataan, mikä toimii ja mikä ei. Systematiikka ja uteliaisuus sopivat erittäin hyvin yhteen.
Toivottavasti Konecranesin esimerkki innostaa kokeilemaan!